Pitkästä aikaa hyppäsin esteitä Ponilla. Kolmen esteen innari ja yksi yksittäinen pysty maneesiin ja menoksi. Aluksi Poni oli todella tahmea ja vaikutti epävarmalta, mutta vauhtiin päästyään se todellakin pääsi vauhtiin! Jouduin pariin otteeseen jopa pidättelemään sitä innarille. Oli piristävää hypätä vaihteeksi.

Tallilla käynnin jälkeen kävin pikaisesti suihkussa ja laitoin itseni kuntoon. Taas kaasuttelin kohti Vaasaa ja hain Mainan kyytiin. Yhdessä sitten suunnistimme Katrin ja Jackin läksiäisbileisiin. Oli oikein mukavaa, vaikka taas olin selvinpäin liikenteessä. Jos jotain positiivista selvinpäin baarissa käymisestä pitää keksiä, niin se on ehdottomasti se, ettei aamulla ole krapulaa. Siis normaaleilla ihmisillä. Minulla todennäköisesti on.