Siran kanssa pidettiin tänään treeneistä taukoa, se on saanut vain juoksennella ja lepuuttaa aivoja. Nemi ja Pusu yrittävät muuttaa asumaan vessan matolle. Ilmeisesti lattialämmitys ja pehmeä matto on vastustamaton yhdistelmä. Pitänee joskus kokeilla.

Illalla olikin sitten ratsastustunnin vuoro. Poni päätti maistaa minun kyynärpäätäni harjauksen aikana. En kauhean paljon tästä kokeilusta pitänyt ja sen kyllä taatusti kuuli koko talli (pahoittelen jos joku sai sydärin). Tämän episodin jälkeen Poni oli kuin pieni enkeli konsanaan.

Joku vika tuohon Poniin on selvästi tullut. Se liikkui koko tunnin lähestulkoon omilla jaloillaan reippaasti eteenpäin. Silti minulle tuli hiki ja väsy, mutta oli piristävää ratsastaa vaihteeksi ilman ylimääräistä eteenpäin potkimista. Tekemämme harjoitukset olivat myös todella mukavia ja hyödyllisiä. Kiitoksia vain Pauliinalle hyvästä tunnista taas kerran!

Tunnin jälkeen Poni oli hellällä tuulella. Piti päätä minun rintakehääni vasten ja kerjäsi rapsutuksia. Muutenkin Poni oli kuin itse rauhallisuus. Vaikka siihen välillä meneekin totaalisesti hermo, osaa se silti olla aika rakastettava välillä...