Työpäivä eni siinä ihmetellessä ja pöytää siivotessa. Olin saamaton ja kärsimätön ja kaikenkaikkiaan huono työntekijä, mutta se kaiketi on ymmärrettävää tässä tilanteessa...  Onneksi tiedän, että ihanat työkaverini (jotka eivät uhkauksistaan huolimatta laita minulle tilannepäivityskuvia laatikoistani...) pärjäävät mainiosti ilman minuakin pari viikkoa. Just ja just.

Matkustuspäivä nro 1

Työpäivän jälkeen piti vielä kurvata kaupunkiin (jossa olin jo käynyt ruokkiksella) tekemässä viimehetken hankintoja matkaa varten. Sitten vielä ruokaa nassuun ja lentokentälle hyvissäajoin odottamaan matkaan pääsyä. YLLÄTTÄEN epäilyttävä olemukseni piippasi turvatarkastuksessa ja minut tarkastettiin useaan kertaan. Huomenna tiedän siis laitaa jo siinä vaiheessa taatusti löyhkäävät tarralenkkarini setien ja tätien iheteltäväksi hihnalle. Jos vielä piippaa, niin sitten en kyllä enää tiedä mikä on homman nimi. Ehkä minussa on vielä oletuksiakin enemmän metallia... ;D

Pääsin kuitenkin lentokoneeseen ja matka Helsinkiin alkoi. Mikään maailmassa ei voita sitä tunnetta, kun lentokone irrottautuu maan kamaralta. Se on jotain, mistä ei voi muuta kuin nauttia. Tämä lentomatka oli mukavaa verryttelyä huomista varten. Ehdin juuri ja juuri juomaan yhden kupillisen kahvia ennen laskeutuisen alkua.

Loppuilta onkin mennyt yllättävän hienosti. Lasi viiniä ja yksi siideri poistaa oikein kivasti jännitystä, hyvästä seurasta puhumattakaan. Saara, tuo ihana ihminen, on järjestänyt minulle tänne Vantaalle oikein ruhtinaalliset olot ja kilttinä ihmisenä palauttaa inut aaun pimeinä tunteina Helsinki-Vantaan lentokentälle, josta matkani Australian lämpöön voi vihdoinkin virallisesti alkaa. (Vaikka kaikki onkin ennyt näennäisesti hyvän, ehdin vielä ryssiä tämän moneen kertaan.)

Jännä nähdä mitä huominen tuo tullessaan. =)