Kaikkeen sitä ryhtyykin kun tarpeeksi yllytetään! Saijan "pienen suostuttelun" ansiosta Poni sai tänään selkäänsä vikellysvyön ja kaksi erittäin innokasta (ja paskajäykkää) vikeltäjää. Samaan aikaan ei tietenkään oltu selässä, koska tuo elikko on niin lyhyt, ettei sinne kahta pilottia kerralla mahdu. Laitoin Ponile varmuuden vuoksi pumpulit korviin ja hupun päähän ylimääräisten säpsyilyjen minimoimiseksi.

Koko touhu sujuikin kaikista ennakkoon kauhistelluista peloista huolimatta erinomaisen hyvin. Joskin ratsureima oli HIEMAN hämmentynyt, eikä oikein tahtonut uskaltaa liikkua riittävän reippaasti eteenpäin. Päästiin Saijan kanssa jopa tekemään jotain siellä selässä. Tosin touhu saattoi näyttää hieman pateettiselta, sillä muutama vuosi on vierähtänyt siitä, kun allekirjoittanut on viimeksi vikellystä kokeillut. Käsivoimatkaan ei oikein tahtoneet riittää mihinkään huimiin akrobaattisiin suorituksiin, mutta siitäkin huolimatta (vai juuri sen takia?) tätä täytyy ehdottomasti tehdä useammin. Sointuvat vikellysasutkin on jo suunnitteilla. XD

Kaikkea sitä ihminen keksiikin itsensä viihdyttämiseksi. Eikä edes saatu sairaslomaa, vaikka oltiin melkein varmoja, että rytisten tullaan tantereeseen tämän yrityksen tiimoilta.

Pari kuvaa koitoksesta. Ensikerralla pitää ottaa joku oikein kunnolla kuvaamaan. Liinan päästä on suhteellisen hankala kuvata, etenkin 85millisellä kiinteälläputkella. Ei oikein meinaa mahtua "ratsukko" kuvaan. XD

Saija alkukävelyttää "mikkihiiriponia"

Yllä allekirjoittanut "treenaa" jotain vikellyksen tynkää hyvin vakavalla naamalla.