Ainoastaan koira tai hevosen omistaja voi olla niin pahasti päästään vialla, että nousee lauantai aamuna sängystä suunnilleen kukonlaulin aikaan päästäkseen SEURAAMAAN jotain treenejä. Tälläkertqaa vuorossa oli koirien tottiskurssi, jonne menin kuunteluoppilaaksi. Oli kyllä ehdottomasti vaivan arvoista! Oli upeaa nähdä erilaisia ja eritasoisia koirakoita ja koirakoiden toimintaa yhdessä, sekä ongelman ratkaisua. Katselunautintoa lisäsi se, että kurssi oli todella miellyttävällä tavalla järjestetty ja "yleisö" pääsi osallistumaan ja esittämään kommentteja. Itse keskityin imemään itseeni niin paljon tietoa kuin mahdollista. Huomenna tiedossa toinen, mahdollisesti vielä antoisampi päivä!

Heti kurssin jälkeen, huristelin kotiin hakemaan Siran. Meillä oli lenkkitreffit Siran veljen, Figon, kanssa. Kyllä oli muuten riiseneissä vauhtia, kun ne pääsivät oikein kunnolla toteuttamaan itseään ja paahtamaan pitkin peltoja. Sirasta vaan on tullut iän myötä enemmän ja enemmän äitinsä kaltainen tosikko. Toleranssi on aikalailla tasan nolla kaikenlaisen selkäänhyppimisen ja muun "isottelun" suhteen. Muutaman kerran meinasi tytöltä totaalisesti loppua huumori. Suurimman osan ajasta sisarukset onneksi pitivät hauskaa koko rahan edestä, eikä ulkoiluttajien tarvinnut pahemmin itseään rasittaa.

Illalla piti sitten vielä testailla uusia ideoita keittiötottiksen muodossa. Olen nyt saanut päähäni sellaisen idean, että sivulle meno on opetettava uudelleen. Sen on tultava suoraan sivulle, ei kiertäen. Katsotaan kuinka käy. Ainakin alku näytti lupaavalle, mutta enköhän minä osaa tämänkin projektin ryssiä. Into on ainakin kova ja Sirallakin tuntui olevan asenne kohdillaan.

Ohessa vielä pari kuvaa Sirasta ja Figosta leikin tiimellyksessä.