Kävin tänään kuvailemassa Miraa ja Simonea. Mukavaa ottaa kuvia ratsukosta, joiden hommat sujuu kauniisti. Muutenkin oli äärimmäisen hauskaa ja piristävää. Sain myös hiukkasen ratsastella Simonella. Oli kivaa pitkästä aikaa ratsastaa isolla hevosella. Itku meinasi tosin päästä jo siinä vaiheessa, kun yritin päästä selkään. Jalustin oli kevyesti tuplasti korkeammalla kuin Ponilla. Sain kuin sainkin itseni kammettua kyytiin ja ratsastelu sujuikin ihan mallikkaasti siihen asti, kun ulkoa alkoi kuulua omituisia ääniä ja Simonea alkoi pelottaa. Päätin, että on parempi laskeutua oma-aloitteisesti maantasalle, ennenkuin Simone päättää asiasta minun puolestani.

Kuvailujen jälkeen oli vuorossa kahvittelu Heidin kanssa. Kiitoksia vain mukavasta seurasta! Liian monen kahvikupillisen jälkeen lä'hdimme samaa matkaa koirakouluun. Tänään harjoittelimme istumista, maahan menoa, luokse tuloa ja sivulle tuloa. Tuttua juttua, mutta aina välillä on hyvä treenata perusasioita ihan yksinkertaisesti ja vahvistaa jo opittua. Tuli taas tosin meillekin hyviä neuvoja ja vinkkejä. Mukavaa kun ei tarvitse yksin treenailla.

Lopuksi vielä Ponin liikutus, joka ei sujunut ihan suunnitelmien mukaan. Kuntoni oli alkavan flunssan vuoksi niin huono, etten jaksanut kunnolla Ponia juoksuttaa. Enimmät virrat sain siltä kuitenkin purettua ja se lienee pääasia. Sain myös riimunarusta nypättyä lukon rikki. Älkää kysykö, en itsekään tiedä kuinka se tapahtui.

Tässä vielä pari kuvaa Mirasta ja Simonesta. (Kirjoituksen alussa olevassa kuvassa siis Simone ja allekirjoittanut.)