Aamukuudelta Saara kyyditsi minut Helsinki-Vantaan lentokentälle. Ihme kyllä en panikoinut vielä siinäkään vaiheessa kun virkailijat hetken ihmettelivät lappujani ja huomasin minua palvelleen aurinmkoisen naisen rinnuksissa komeilevan lapun, jossa luki aina yhtä luottamusta herättävä "trainee". Edes se, yhdistettynä "hymyile, niin se luulee, että tajusit"-ilmeeseen ei saanut uskoani romahtamaan tämän reissun onnistumiseen. Tällä kertaa en edes piipannut turvatarkastuksessa. Vaasan päässä taitaa olla naamaraja...

Helsinki - München

Matkaan päästiin jouhevasti ja kelikin näytti otolliselta matkustamiseen, vaikka taitaa se aurinko paistaa melkein aina pilvien yläpuolella. Tälläkään lennolla minulla ei ollut vierustoveria, joten viihdytin itseäni kuuntelemalla musiikkia ja lukemalla "Twilight"-sarjan ensimmäistä osaa. (Niille, jotka odottavat arvosteluja kerrottakoon, ettei heru vielä...) Hyvän sämpylänkin söin, mutta kahvi oli harvinaisen etovaa.

Münchenin lentokenttä

Maisemia ei paljon ehtinyt katselemaan, kun piti kirjaimellisesti juosta portille (kiittelin itseäni tarratennareiden ostosta). Turvatarkastuksessa en piipannut, mutta jouduin esittelemään kamerani tarkastajatädille. Lisäjännitystä koitui siitä, että lippuni kanssa oli jotain "ongelmaa", mutta kiltit tädit, jotka puhuivat harvinaisen huonoa englantia, mutta hymyilivät paljon, selvittivät asian ja pääsin koneeseen. Enkä edes ollut viimeinen matkustaja!

München - Abu Dhabi

Kone oli UPEA! Penkit erittäin hyvät, palvelu erinomaista ja ruokaakin pystyi syomään ongelmitta. Matka taittui nopeasti. Join vähän punkkua ja piirtelin, sitten nukuin vähän ja sitten piirtelin lisää. Kirjaakin luin. Taaskaan minulla ei ollut vierustoveria, mutta haitanneekon tuo?

Tunnelmia Abu Dhabin lentolentältä

Abu Dhabin kenttä on todella kaunis verrattuna muihin (harvoihin) lentokenttiin joilla olen vieraillut.Ihmiset olivat todella ystävällisiä ja palvelualttiita. Lentokenttä ihmisineen sai minut hetkessä unohtamaan jopa bussin ikkunasta näkemäni palmut. Vaikka lentäminen itsestään on menettänyt jo suurimman hohtonsa, on tässä matkustamisessa jokin kummallinen taika. (Saija, myydäänkö hevoset ja aletaan matkustella?)

Kävin, totta kai, katselemassa myös kauppoja ja hypistelemässä 900 EURON kenkiä. Olihan ne hienot, muttei sentään NIIIIIIIIIN hienot. Sain myös ihailijan. Joku nuori (14-16v) siivoojapoika seurasi minua kaikkialle ja hymyili paljon. Turvatarkastuksesta pääsin ongelmitta täälläkin, eli en piipannut. Hyvällä mielellä siis jatkuu tämä matka.

Abu Dhabi - Melbourne

Pisin lentoni jännitti hieman etukäteen. Olin aivan varma, että kuolen tylsyyteen. Väsymys painoi kuitenkin päälle ja ruokaa odotelessa katselibn vähän elokuvaa, ja heti kun sain syötyä, aloin nukkua. Herätessäni huomasin, että matkaa on jäljellä enää 7 tuntia. Olin siis nukkunut lennosta puolet. Kuuntelin musiikkia, piirtelin ja katsoin toista elokuvaa, jonka aikana nukahdin uudelleen. Lentokone olikin jo Australian yllä, kun silmäni seuraavan kerran avasin. Jatkoin tyytyväisenä piirtämistä, enkä edes huomannut ajan kulua. Tuntia ennen laskeutumista, aloin lukea ja luin siihen asti, kunnes kone aloitti laskun. Suosittelen muuten kaikille, jotka lentomatkaa suunnittelevat, hankkimaan painetta tasaavat korvatulpat. Yhdenkään laskeutumisen aikana en kärsinyt korvasärystä, joka viime matkallani Varsovaan oli jotain niin järkyttävää, ettei sitä voi sanoin edes kuvailla.

Melbourne, Australia

Kun koneen pyörät koskettivat  Australian maata, jännitys suorastaan räjähti sisimmässäni. Nyt se oli totta! Olen todellakin Australiassa. Oletin myös, että tavaroiden hakemiseen ja ulos saamiseen menisi jumalattomasti aikaa, mutta ei! Laukkuni oli ensimmäinen, joka ilmestyi hihnalle ja sain kävellä sen kanssa suoraan ulos. Olin lentokentän julkisissa tiloissa 10minuuttia ennen, kuin koneen oli edes määrä laskeutua. Katria ja Jackiä odotellessa katselin ympärilleni ja kävin vähän ihmettelemässä lämmintä ilmaa ulkona. Melkoinen shokki Suomen kolean kelin jälkeen. Kun viimein sitten näin Katrin, oli fiilis sanoinkuvaamaton. Muutama kyynelkin tuli tirautettua. =)

Kun olin käynyt suihkussa ja laittanut itseni ihmisennäköiseksi, kiskoimme Katrin kanssa Lipin hameet päälle ja lähdimme tsekkailemaan irkkupubeja. meno näytti olevan kohtuu kovaa (st. Patrick's Day), muttemme kauan viihtyneet, koska meillä kaikilla oli väsy. Uni tulikin silmään äkkiä, joskin heräsin yöllä siihen, että täällä oli ihan jumalattoman hiljaista. Olin olettanut että ääniä olisi paljon myös yöllä, mutta erehdyin. Hiljaisuuden ymmärtämiseen meni pari tuntia, jonak jälkeen nukuin aamuun asti onnellisen tyytyväisenä.

Kaikki on siis hyvin ja matkustus sujui jouhevaakin jouhevammin. Lisää tarinointia on luvassa myöhemmin.

Australia kuittaa.