Taas kerran on pitänyt melkoisesti kiirettä. Vappu meni rauhallisissa merkeissä, lähinnä kuvia käsitellessä. Lauantaina olikin sitten vuorossa ensimmäiset hakutreenit Siran kanssa. Ihana, kaunis ja viisas suursnautserini yllätti minut taas kerran enemmän kuin positiivisesti. Likka hoksasi heti mistä oli kyse. Tosi touhussa oli huomattavasti enemmän vauhtia kuin järkeä, eikä ilmavainun käyttö ollut ihan tarkkaa vielä, mutta "ukot" löytyi ja niille haukuttii erittäin komeasti! Itse pääsin myös leikkimään maalimiestä, kokeilin mm umpipiilossa makoilua. Sain todeta, että rotikat on hemmetin ahneita ja kuolaavat helkkaristi. ^^ Tästä on kyllä hyvä jatkaa meidän haku-uraa. Olisikohan tämä se eidän juttu, kun tuon jäljen onnistuin ryssimään?

Heti hakutreenien jälkeen suuntasin kulkuni Laihialle. Hommana oli kuvata Marian koiria. Voi että kuinka ihanaa olikaan nähdä Elli-bokseri pitkästä aikaa. Melkein tuli itku kun sen kaunokaisen näki. On nuo boksut vaan niin ihania! Kärsivällisyys osoittautui hyveeksi "vieraita" koiria kuvatessa. Niitä ei olisi millään huvittanut pysyä paikoillaan ja sää oli hieman turhan lämmin. Noh, eiköhän niistä ihan hyviä tule... Oli myöskin todella mahtavaa nähdä Maria piiiitkästä aikaa. Muka aina niin kiire, ettei kerkeä nähdä. =(

Juuri kun sain auton suunnattua taas kohti Vaasaa, puhelin soi ja ystäväni Heidi pyyteli minua kylään ja kanssaan tallille. Mikäs siinä, matkan varrella kun on. Käytiin sitten tekemässä erittäin mukava kärrylenkki Heidin uudella hepalla. Alkuun pidin "turvanarusta" rystyset valkoisina kiinni, kun olo oli niin hemmetin hutera kärryissä, mutta rentouduin sitten lopulta. Ajoinkin muutaman sata metriä, kun Heidin piti vastata puhelimeen. Kiitoksia vain tästä elämyksestä asianosaisille!

Raahasin vielä Heidin mukaan "meidän tallille". Juoksutettiin nopsaan Ponilta enimmät virrat pois. Lopuksi tein hieman maastakäsittelytreeniä ja kiitokseksi sain hammasta ranteeseen. Onneksi ei tullut pahempaa jälkeä, mutta nipisti kyllä erittäin ikävästi.

Eilen, eli sunnuntaina oli tottispäivä. Viimeinen perustottelevaisuuskussipäivä. Sira on ollut niin reipas jua hyvä, että sai näyttää ohittamisen mallia. olin niin ylpeä! Treenasimme liikkeestäjättäviä liikkeitä. Liikkeestä seisominen onnistuu itseasiassa parhaiten, mikä on minulle suuri yllätys. Noutokin saatiin melko mukavaan malliin, päästiin jo heittämään ja homma sujui melko hienosti. Luovutuspaikkaa pitää vielä saada tiiviimmäksi. Nyt pitää vaan jaksaa kovasti treenata, niin hommat alkaa sujua.

Poni pääsi irtohyppäämään. Kyllä huomasi taas, että on olluyt hyppäämisestä taukoa. Raasulla meni itsetunto heti nollille, kun puomi putosi. Noo, pitää taas alkaa tuotakin touhua enemmän tekemään, että poika saa varmuuttaan takaisin.

Viikonlopussani on siis toden totta ollut enemmän vauhtia kuin järkeä. Kuvaprojektit seisoo, kun ei ole kertakaikkiaan ehtinyt tehdä niille mitään. Ehkäpä tänään saisin sadepäivän iloksi hurautettua muutaman kuvan valmiiksi. onneksi Sunique-leirikuvat ovat sentään valmiina. Niitä voi katsella osoitteesta:

http://kuvablogi.com/blog/9815/10/