Jälleen kerran kokonainen viikonloppu kauniita ja kaikinpuolin täydellisiä riiseneitä ja mahtavia ihmisiä! Kiitos kaikille mahtavasta leiristä!

Itse lähdin matkaan kohti Saarijärveä jo torstaina, jotta ehdin hoitaa siellä suunnalla hieman asioita ennen leirin alkua. Perjantaina allekirjoittanut lintufoobikko pistettiin siivoamaan undulaattien häkki. Meinasin revetä riemusta, kun tajusin, että ne pohjalevyt saa ulkokautta pihalle. Se riemu loppui kuitenkin lyhyeen kun minulle kerrottiin, että myös häkissä rikkuvat peilit pitää pestä. Hyvät adrenaliinipöhnät sain kun käyvoin niitä peilejä pois sieltä häkistä. Ne undulaatit on oikeasti ihan hirvittäviä. TOinen niistä ei millään meinannut päästää peilistään irti. Olin ihan varma, että sydämeni halkeeaa siitä kaikesta jyskytyksestä. Hiki tuli siinä puuhassa ilman, että varsinaisesti teki mitään.

Varsinainen leirielämä alkoi perjantaina iltapäivällä. Saavuin ensimmäisenä leiripaikalle hieman yli kahdelta. Rupattelin mukavia "talkkarin" kanssa ennen Outin saapumista ja laittelin siinä sivussa pöydät paikoilleen ja valtasin oman nurkkauksen Siralle ja itselleni. Melko pian Outin jälkeen alkoi loputkin porukasta saapua pelipaikalle. Aloittelimme leirin ohjelman perinteisesti trimmauksella. Sira pääsi ensimmäisenä siistittäväksi. Kyllä siitä tulikin taas kaunis! Kiitokset Outille upeasta trimmistä! Illalla tuli muutama siideri otettua, mutta kisakunto oli melkoisen huono flunssa jäljiltä, joten peti kutsui suhteellisen nopeasti.

Lauantai aamuna suorastaan ylitin itseni huikeassa älykkyydessäni. Olin lupautunut Eläinpalvelu Aesa Bran mätsärin järjestelyissä avuksi ja ilmoitin samaan syssyyn Siran kehään. Lähdin sitten aamulla ajelemaan ja matkan varrella isolla pellolla seisoi 10 peuraa. Hiljaa ajelin niiden ohi ja ihastelin niitä. Vasta noin kahden kilometrin päästä hoksasin, että niitä kuviakin olisi varmaan kannattanut ottaa, kun ne peurat oli ihan tien vieressä. Arvatkaa kuinka kovasti otti päähän?!

Mätsäri itsessään sujui mukavasti. Osanottajia olisi saanut olla enemmänkin, mutta tunnelma oli hyvä ja liikkeen puolellakin riitti ilmeisesti asiakkaita. Sira meni kehässä tuttuun tyyliinsä kuin perässä vedettävä matkalaukku. Saimme silti "Kaunotar"-tittelin. Kiitokset Eläinpalvelu Aesa Bralle mukavasta mätsäristä ja tuomareille rennosta tunnelmasta!

Leiripaikalle palasin parahiksi lounaalle. Ruoka kyllä maistui erittäin hyvälle nälkäiseen suuhun. Heti ruuan jälkeen olikin sitten tottistelun vuoro. Aiheena oli nouto. Meillähän Sira päätti olla enää ottamatta noutokapulaa suuhunsa sen jälkeen, kun toinen koira piti sitä kapulaa suussa. Onneksi tähän ongelmaan löytyi apu näistä treeneistä! Nyt Sira taas ottaa kapulan suuhun ja pitää sitä nätisti suussa. Mahtavaa! Kaikilla muillakin tuli noudon suhteen loistavia onnistumisia. Erityisesti mainittakoon T-pentueen Elmo, joka osoittautui luonnonlahjakkuudeksi noudon osalta! Hyvä hyvä!

Illalla otimme Outin avustuksella "haukkuharkat". Minulle Sira haukkui jo ihan ok, Outille se ei haukkunut. Hyvä alku kuitenkin. Olin itseasiassa melkoisen yllättynyt, että Sirasta lähti sentään ääntä. Päivä oli siis kaikenkaikkiaan melkoisen onnistunut! Siitä olikin sitten hyvä siirtyä (taas) siiderin pariin ja kuuntelemaan ensiapuluentoa (kiitos Katja), joka minun oli ikäväkyllä pakko omalta osaltani keskeyttää, sillä en edelleenkään ollut täysin voimissani.

Tänään aloitimme näyttelytreenillä. Siran "matkalaukkuongelmaan" pohdittiin konsteja ja loppujenlopuksi kokeilemisen arvoinen konsti löytyi ja tätä aletaan nyt sitten treenata, jotta ollaan pelikunnossa erkkarissa. T-pennut suoriutuivat erinomaisesti tästäkin osa-alueesta.

Seuraavaksi olikin sitten hakutreenien vuoro. Hyvin nuo T-pennut tästäkin haasteesta selvisivät. Erityisesti mainittava tässä kohtaa Taiston hieno edistyminen! Siran osalta kyseessä oli ensimmäiset varsinaiset ilmaisuharjoitukset. Tämä ei Siran osalta mennyt ihan putkeen. Sira ei meinannut millään ymmärtää mitä sen olisi pitänyt tehdä vieraan ihmisen edessä, vaan se yritti turvautua minuun epävarmuuden iskiessä. Saatiin kuitenkin siitä muutama haukku irti. Se oli hyvä. Itselleni jäi tosin hieman sekavat fiilikset siitä, kuinka minun tulisi toimia koirani kanssa. Aika helposti sitä näköjään saa oman päänsä ihan pyörälle. Noh, eiköhän tämä sekavuustila aikaa myöten mene ohi, kunhan saan päässäni palikat järjestykseen.

Loppukahveilla jaettiin kietopalkinnot. Sohvi sai "Muiden lajien paras" palkinnon ja Figo sai "Paras palveluskoira"- palkinnon (en nyt ole ihan varma noista sanamuodoista). Yllätyksekseni Sira sai "Paras näyttelykoira" -palkinnon. Tämän vuoden ajan hyllyämme koristaa siis kaunis Sunique-lautanen. Lisäksi saimme palkinnoksi hienon vihreän treenihihnan. Kiitoksia paljon tästä palkinnosta, tuli todellakin yllätyksenä! Palkinnot määräytyivät siis vuoden 2008 tulosten perusteella.

Leirin päätteeksi otimme vielä pienet kuvaussessiot "leirimökin" pihalla. Symppis ja Sunny viihdyttivät kuvaajaa hauskoilla toilailuillaan. Ihanaia pakkauksia! Hauskaa siis oli sekä kuvaajalla, koirilla, että omistajilla. Pelkäsin kovin kuvien ylivaloittomista kirkkaasta auringonpaisteesta johtuen. Epäuskostani huolimatta kuvista näyttäisi tulleen ihan kelvollisia. Huomenna sitten photoshop laulaa ja näemme, tuliko niistä kuvista sitten loppujen lopuksi mitään.

Loppusanoiksi sanottakoon, että leiri oli erittäin onnistunut, jälleen ja syksyllä näemme uudelleen! Opimme taas paljon uutta ja vietimme mukavaa aikaa yhdessä. Mikä sen mukavampaa, kuin viettää viikonloppu hyvässä seurassa ja vielä hyvien koirien kanssa! Vaikkakin jo ennen leirille pääsyä yksi joutui metson "hampaisiin", puolet porukasta friikkaili ensiapuluennon jälkeen ja leirin lopussa kahdesta autosta olikin virta loppu... =D

Kiitos koko Sunique-jengille!